Kuva-aineistoa kertyy jatkuvasti enemmän, sillä varsin hyvälaatuiset kamerat kulkevat jo jokaisen maastossa liikkuvan taskussa - oli kyseessä sitten verkostosuunnittelija tai kunnossapitotarkastaja. Puhelimien kuvan laatu on jo varsin hyvä, tallennuskapasiteettia riittää ja kuvien jakaminen on helppoa. Esimerkiksi tarkastajan suorittaman käynnin yhteydessä kuvattua aineistoa voidaan myöhemmin käyttää apuna niin vaadittavan korjaustoimenpiteen määrittämisessä kuin verkon suunnittelussa. Tarjolla on selviä säästöjä, kun tarvittavan tiedon pystyy tarkistamaan kuva-aineistosta eikä käyntiä paikan päällä välttämättä tarvita. Perinteinen 2D-kuva on ehkä parhaimmillaan yksityiskohtien dokumentoinnissa. Esimerkiksi laitteen kilpiarvoista otettu kuva antaa mahdollisuuden täydentää tiedot järjestelmään jälkikäteen toimistolla eikä niitä tarvitse näppäillä maastossa mobiililaitteella. Myös kuva rikkinäisen komponentin yksityiskohdasta voi auttaa korjaustyötä tilaavaa henkilöä määrittelemään tarkemmin korjauksen vaatiman toimenpiteen sekä mukaan tarvittavat työvälineet. Perinteisen kuvan rajat tulevat kuitenkin vastaan, kun yksityiskohta on kuvattu niin, että sen tarkkaa sijaintia on jälkikäteen vaikea arvioida tai kuvia ei ole otettu riittävästi eri kuvakulmista yleiskuvan muodostamiseksi. Useimmilla nykypuhelimilla on kuitenkin jo mahdollista ottaa panoraamakuvia, joiden avulla on puolestaan mahdollista kuvata kohteen ympäristö yhdestä pisteestä käsin. Sen avulla saavutetaan parempi yleiskuva kohteesta ja sen ympäristöstä, mutta menetetään helposti yksityiskohtia, joissa perinteiset kuvat ovat edelleen voimissaan. Kuvien sisältämässä informaatiossa astutaan uudelle tasolle, kun yhdistetään samasta kohteesta useita panoraamakuvia ja kuviin yhdistetään paikkatieto. Fotogrammetrian avulla muodostetaan kuva-aineistoa, josta on mahdollista mitata kohteiden tarkkoja sijainteja sekä niiden välisiä etäisyyksiä. Markkinoilla on saatavilla erikoiskameroita, jotka ottavat 360° korkealaatuisen panoraamakuvan yhdellä napinpainalluksella käyttämällä useaa kameraa, jotka ottavat kuvan samanaikaisesti eri suuntiin. Yhdistämällä useampia eri kuvakulmista otettuja panoraamakuvia jälkikäsittelyssä, voidaan saada kokonaisvaltainen kuva esimerkiksi sähköasemasta ja sen ympäristöstä. Lopputulos on jo lähellä virtuaalista kokemusta paikan päällä käymisestä, kun käyttäjä voi sujuvasti siirtyä kuvien välillä ja tarkastella ympäristöä eri sijainneista. Edistyneet laitteet voivat panoraamakuvien lisäksi tuottaa myös 3D malleja ja pistepilviaineistoa. Tällaisesta aineistosta on esimerkiksi mahdollista mitata mahtuuko uusi suurempikokoinen päämuuntaja nykyisen tilalle tai sitä kuljettava rekka ajamaan alueelle sähköaseman portista. Verkkotietoon yhdistettynä laaja sekä monipuolinen 3D- ja kuva-aineisto voivat tarjota merkittäviä hyötyjä verkko-omaisuuden hallintaan. Ne paitsi laajentavat olennaisesti verkko-omaisuuden dokumentaatiota, myös tarjoavat hyötyjä verkkoyhtiön eri prosessien käyttöön. Aineistoa on jo paljon tarjolla, joten sen hyödyntäminen on kiinni siitä, että tunnistetaan soveltuvat käyttökohteet ja ennen kaikkea, että aineistoon päästään käsiksi mahdollisimman helposti. Mihin kaikkeen aineistoa sitten voisi hyödyntää ja miten sen pitäisi yhdistyä verkkotietoihin? Kerro meille omista näkemyksistäsi tai tule mukaan keskustelemaan aiheesta 3D Asset Management seminaariimme kesäkuussa. Tilaisuudessa kuulet myös nykyteknologian tarjoamista mahdollisuuksista omaisuuden hallinnassa käytettävän aineiston keräämiseen. Sanna Selikare
|
